Hyppää pääsisältöön

Aliedustettujen ja heikommassa asemassa olevien ryhmien yritystoiminnan tukeminen

01
Ei aloitettu
02
Ei aloitettu
03
Ei aloitettu
04
Ei aloitettu
05
Ei aloitettu
06
Ei aloitettu
Arvioi kukin moduuli asteikolla 0–10. Jos et osaa vastata tai kysymys ei koske tilannettasi, siirrä liukusäädin asteikon vasempaan laitaan (Ei vastausta).
Ohje

Osallistavan yrittäjyyskulttuurin vaaliminen

Kun tavoitteena on yrittäjyyden ovien avaaminen kaikille, on ensimmäiseksi lisättävä tietoisuutta. On kerrottava, millaisia mahdollisuuksia yrittäjyys tarjoaa muiden palveluksessa työskentelemiseen verrattuna. Tämä moduuli kattaa erilaiset tiedotusmenetelmät, kuten kohdistetut tiedotuskampanjat, koulutuksen ja roolimallien käytön.
Underrepresented Quiz Culture
1.1 Yrittäjyyttä edistetään laajalti yhteiskunnassa.
MATALAT PISTEET
KORKEAT PISTEET
Korkeat pisteet:
  • Yrittäjyyttä edistetään kannattavana toimintana monenlaisille ihmisille (esim. eri sukupuolet, ikäluokat, etniset ryhmät, vammaiset) mukaan lukien aliedustetut ja heikommassa asemassa olevat ryhmät.
  • Yrittäjyydestä luodaan myönteinen mielikuva aliedustettujen ja heikommassa asemassa olevien ryhmien keskuudessa.
  • Viestitään aliedustettujen ja heikommassa asemassa olevien ryhmien yrittäjyyden taloudellisista vaikutuksista.
  • Menestystarinoita, roolimalleja ja yrittäjyyspalkintoja käytetään aliedustetuista ja heikommassa asemassa olevista ryhmistä tulevien yrittäjien esittelemiseen.
  • Aktiiviset työmarkkinatoimenpiteet sisältävät aliedustetuille ja heikommassa asemassa oleville ryhmille suunnattuja yrityksen perustamisen rahallisia tukia.
1.2 Yrittäjyyttä markkinoidaan aliedustettujen ja heikommassa asemassa olevien ryhmien erilaisille profiileille.
MATALAT PISTEET
KORKEAT PISTEET
Korkeat pisteet:
  • Kampanjoita, menestystarinoita, roolimalleja ja yrittäjyyspalkintoja käytetään inspiroimaan aliedustettuja ja heikommassa asemassa olevia ryhmiä.
  • Laaditaan räätälöityjä aliedustettujen ja heikommassa asemassa olevien ryhmien erilaisille profiileille kohdistettuja viestejä, esimerkiksi naiset, uudet maahanmuuttajat, romanit, vammaiset, nuoret ja vanhemmat henkilöt.
  • Yrittäjyyden riskeistä kerrotaan sopivilla viesteillä.
  • Sopivia tiedotusvälineitä ja verkkokanavia käytetään aliedustettujen ja heikommassa asemassa olevien ryhmien tavoittamiseen.
1.3 Avainhenkilöille markkinoidaan aliedustettujen ja heikommassa asemassa olevien ryhmien yrittäjyyttä kohdennetuilla kampanjoilla.
MATALAT PISTEET
KORKEAT PISTEET
Korkeat pisteet:
  • Uraohjaajia, julkisia työllistämispalveluja ja ammattiliittoja tiedotetaan kohdennetuilla kampanjoilla yrittäjyyspotentiaalista erilaisten profiilien henkilöille, ml. aliedustetut ja heikommassa asemassa olevat ryhmät.
  • Yrittäjyyspotentiaalista luodaan myönteinen kuva aliedustettujen ja heikommassa asemassa olevien ryhmien keskuudessa.
  • Aliedustettujen ja heikommassa asemassa olevien ryhmien yrittäjyyden potentiaalisten avainhenkilöiden tavoittamiseen käytetään sopivia tiedotusvälineitä ja verkkokanavia.
1.4 Muodollinen koulutus luo myönteisiä asenteita yrittäjyyteen.
MATALAT PISTEET
KORKEAT PISTEET
Korkeat pisteet:
  • Yrittäjyys esitellään myönteisesti pakollisessa koulun opetussuunnitelmassa.
  • Yrittäjyyskoulutus kattaa laajasti yrittäjyystoiminnan ja -mallit (esim. sivutoiminen yrittäjyys, yhteiskunnallinen yrittäjyys) ja esittelee erilaisia yrittäjiä (eri sukupuolia, etnisiä taustoja, ikäryhmiä, vammaiset, jne.).
  • Opettajille annetaan koulutusta yrittäjyyden oppisisältöjen opettamiseen.
  • Oppilaita rohkaistaan harkitsemaan yrittäjyyttä urapolkuna
1.5 Aliedustettujen ja heikommassa asemassa olevien ryhmien yrittäjyyden edistystoimien vaikutuksien arvioinnissa käytetään seurantaa ja arviointia.
MATALAT PISTEET
KORKEAT PISTEET
Korkeat pisteet:
  • Erilaisten aliedustettujen ja heikommassa asemassa olevien ryhmien tavoittamiseksi asetetaan mitattavissa olevia tavoitteita.
  • Tehdään seurantaa ja väliarviointeja, joilla varmistetaan aliedustettuihin ja heikommassa asemassa oleviin ryhmiin kohdistuvien edistystoimien oikea eteneminen tavoitteiden ja päämäärien saavuttamiseksi.
  • Edistystoimia mukautetaan siten, että niissä huomioidaan seurannan ja väliarviointien tulokset.
  • Tehdään jälkiarviointeja, joilla mitataan aliedustetuille ja heikommassa asemassa oleville ryhmille tarkoitettujen yrittäjyyden edistystoimien vaikutuksia, ja tuloksista ilmoitetaan laajalti.
  • Seurannan ja arviointien tuloksista raportoidaan laajalti ja niiden avulla parannetaan tiedotuskampanjoita.
Moduuliohjeet
Ohjeistukset:
Sanasto:
Aktiiviset työmarkkinatoimenpiteet
Toimenpiteet, joilla autetaan työttömiä ja muita ihmisiä osallistumaan työmarkkinoille. Tyypillisiä aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä ovat työnvälitys (avointen työpaikkojen ja työnhakijoiden yhteen saattaminen), koulutus (työnhakijoiden osaamisen päivitys ja mukautus) ja suora työpaikkojen luonti (joko julkisen sektorin työpaikkoina tai yksityisen sektorin työllistämistukien kautta).
Arviointi
Arvioinnin tavoitteena on mitata ohjelman tai poliittisen toimenpiteen oleellisuus, vaikutukset, toimivuus ja tehokkuus. Arvioinnit voivat olla joko laadullisia tai määrällisiä tai niiden yhdistelmiä. Onnistuneet arvioinnit suunnitellaan jo politiikan valmistelun aikana, ja arviointiin syötettäviä mittaustuloksia kirjataan koko täytäntöönpanon ajalta. Arviointi kannattaa suunnitella ja toteuttaa tavalla, joka tuottaa päättäjille hyödyllistä tietoa ja soveltuu maan poliittiseen tilanteeseen, ohjelman rajoituksiin ja käytettävissä oleviin resursseihin. Arvioinnin tuloksia tulisi käyttää politiikan suunnittelun parantamiseen.
Lainatakaus
Kolmannen osapuolen sitoumus kattaa osa maksamatta jääneeseen lainaan liittyvistä tappioista. Sen voi antaa valtio ja/tai yksityinen yrittäjäjärjestö. Takauksen vakuutena on sitä varten luotu rahasto.
Liiketoiminnan kehittämispalvelut
Näiden palvelujen tavoitteena on parantaa yrityksen suorituskykyä parantamalla sen kilpailukykyä ja markkinoille pääsyä. Tyypillisiä tukipalveluja ovat muun muassa koulutus, mentorointi, valmennus, konsultointi, markkinointiapu, tietopalvelut, verkostoitumispalvelut sekä teknologisen kehittämisen ja siirron tuki. Palveluissa huomioidaan niin strateginen (suorituskykyä parantava keskipitkän ja pitkän aikavälin) kuin operatiivinen (päivittäisen toiminnan) suunnittelu.
Mentorointi
Ammatillinen suhde, jossa kokenut henkilö (mentori) auttaa vähemmän kokenutta henkilöä (mentoroitava) kehittämään tämän ammatillista ja henkilökohtaista kasvua edistäviä tietoja ja taitoja. Mentorointisuhteet ovat tyypillisesti valmennussuhteita pitkäkestoisempia.
Nollavaikutus
Tilanne, jossa osallistujat olisivat perustaneet uuden yrityksen myös ilman avustusta. Koska järjestelmä ei vaikuta tällaisten ”nollavaikutusosallistujien” käytökseen, heidän osallistumisensa ei tuota järjestelmällä tavoiteltua taloudellista arvoa vaan on yksinomaan kustannustekijä. Tämän tekijän aiheuttama yhteiskunnallinen kustannus vastaa määrältään vääristyneiden kustannusten tai sitä rahoittavan ylimääräisen verotaakan yhteissummaa.
Roolimalli
Kokenut yrittäjä, joka inspiroi muita perustamaan yrityksen tai aloittamaan itsenäisen ammatinharjoittamisen.
Sarjayrittäjä
Yrittäjä, joka perustaa menestyksekkäästi useita yrityksiä peräjälkeen ja myy ne toiminnan alkuaikana eteenpäin sen sijaan että harjoittaisi itse liiketoimintaa yrityksen koko eliniän ajan.
Siirtymä
Tilanne, jossa tukea saavat yritykset vievät liiketoimintaa ja työvoimaa sellaisilta yrityksiltä, jotka eivät saa tukea.
Sosiaalinen pääoma
Yrittäjän perheestä, ystävistä, työtovereista ja muista liiketoiminnan ja henkilökohtaisen elämän suhteista muodostuvien sosiaalisten verkostojen arvo, joka tuottaa liiketoimintamahdollisuuksia. Yrittäjyydessä sosiaalinen pääoma on tiedon, asiakasverkostojen, toimittajien ja ammatillisen tuen lähde ja voi siten lisätä yrittäjän liiketoiminnan menestymisen mahdollisuutta.
Valmennus
Yrittäjän osaamisen kehittämiseen tähtäävä tyypillisesti lyhytaikainen ammatillinen suhde. Valmennus on yhteistyöprosessi, jonka osallistujilla on selkeästi määritellyt roolit. Valmentajan vastuulla on asettaa lyhyen aikavälin tavoitteita ja ohjata valmennettavaa kohti haluttuja tavoitteita antamalla rakentavaa palautetta. Valmennettavan vastuulla on tuottaa ideoita ja vaihtoehtoja, toteuttaa tavoitteiden toteuttamiseen tarvittavat toimet ja raportoida edistymisestä.
Yleisöpalvelut (outreach)
Systemaattinen pyrkimys tarjota palveluja muiden kuin perinteisten yhteydenottokanavien kautta tarkoituksena tavoittaa tietyt yhteisön osat. Yleisöpalvelujen avulla voidaan pyrkiä kohottamaan valtavirran palvelujen profiilia ja tiedottaa siitä ihmisille. Yleisöpalveluilla voidaan pyrkiä tavoittamaan ja sitouttamaan myös tiettyjä ryhmiä ja ihmisiä, jotka eivät yleensä käytä valtavirran palveluja. Yhtenä lähestymistapana on toimittaa palveluja paikkoihin, joita kohdeyhteisö jo käyttää (esim. yhteisökeskuksiin, nuorisokeskuksiin, palvontapaikkoihin tai ostoskeskuksiin) sen sijaan, että perustettaisiin yleisöpalvelutoimisto ja yritettäisiin houkutella ihmisiä sinne.
Yrittäjyystaidot
Yrityksen perustamiseen tai itsenäisen ammatinharjoittamisen aloittamiseen ja yrittäjänä toimimiseen tarvittavien teknisten taitojen, johtamistaitojen ja henkilökohtaisten taitojen yhdistelmä. Yrittäjyystaitojen osa-alueita ovat esimerkiksi tiiminrakennus, neuvottelu, strategian kehitys, taloudellinen suunnittelu ja markkinointi.
Yrityshautomot
Ympäristöjä, jotka on suunniteltu tukemaan yksityisten yritysten perustamista ja kasvua valikoimalla liiketoimintaa tukevia resursseja ja palveluja, joita tarjotaan sekä suoraan hautomon toimesta että sen yhteysverkoston kautta. Palvelujen toimitustapa, hautomon organisaatiorakenne ja palveltavat asiakastyypit vaihtelevat hautomosta riippuen. Vaikka on olemassa virtuaalisia ja verkossa toimivia yrityshautomoja, useimmilla ohjelmilla on fyysinen tila, josta käsin aloittelevat yritykset saavat toimia rajoitetun ajan. Yrityshautomo-ohjelman suorittaminen parantaa startup-yrityksen todennäköisyyttä selviytyä ja kasvaa.
Yritysneuvonta
Ammattimaisia neuvontaa tarjoava liiketoiminnan kehittämisen palvelutyyppi. Yleisenä lähestymistapana on tarjota yritysneuvontapalveluja osana integroituja tukijärjestelmiä ja vaatia yritysneuvontaan osallistumista taloudellisen tuen saamisen ehtona.